Camilla Schalin-Jäntti
Dosentti
HUS ja Helsingin yliopisto
Dosentti, sisätautien ja endokrinologian el Camilla Schalin-Jäntti on tehnyt pitkän uran endokrinologian alalla HUS ja Helsingin Yliopistossa. Hän on yhdistänyt vahvan kliinisen osaamisen ja syvän kiinnostuksen potilastyöstä tieteelliseen tutkimukseen. Schalin-Jäntti toimi Suomen Endokrinologiyhdistyksen hallituksessa v. 2007-2017, mm sihteerinä, varapuheenjohtajana ja sittemmin puheenjohtajana. Hän on kirjoittanut ja päivittänyt lukuisia endokrinologian alan kappaleita suomalaisissa oppikirjoissa. Vuonna 2016 hänet valittiin Euroopplaisen Endokrinologiyhdistyksen (ESE) hallitukseen (2016-2020), jossa hän mm toimi Education Committee´n puheenjohtajana, kehitti ESEn Postgraduate koulutusohjelmaa, ja oli mukana rakentamassa uutta, kansainvälistä European Board Examination in Endocrinology and Diabetes. Tämä eurooppalainen tentti toimii virallisena endokrinologiaan erikostuvien lääkäreiden lopputenttinä myös Suomessa, perinteisen suomenkielisen tentin rinnalla. Vuonna 2017 dos. Schalin-Jäntti kutsuttiin vastikään perustettuun EU-tason organisaation, "European Reference Network on Rare Endocrine Conditions (Endo-ERN)" hallitus- ja kehittämistyöhön, jossa hän toimi v. 2017-2024. Hän toimi pitkään Endo-ERN Education and Training WP:n puheenjohtajana (aikuisten harvinaiset endokriiniset sairaudet). Hän vastasi myös HUS Endokrinologian, ja tämän yhteen muodostetun suomalaisen konsortion jäsenhakemuksesta kyseiseen organisaatioon, joka sittemmin hyväksyttiin ja ruvettiin implementoimaan suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Dos. Schalin-Jäntti on julkaissut yli 140 kansainvälistä endokrinologian alan tieteelistä artikkelia. Schalin-Jäntti on ohjannut 10 endokrinologian alan väitöskirjaa, joista kaksi käsitteli kilpirauhassairauksia.
Aiheet
Miten tulkita kilpirauhasarvoja eri ikäryhmissä?
Suomenkielinen ohjelma
Kilpparit vinksin vonksin
12.2.2027 09:15 - 09:45 | 102
Kilpirauhasssairaudet ovat yleisiä endokriinisiä sairauksia. Kilpirauhasen toimintahäriöt, vajaatoiminta ja liikatoiminta, sekä edellä mainittujen esiasteet ovat yleisimpiä kilpiraussairauksia. Kilpirauhasarvojen tutkiminen ja tulosten tulkinta ovat avainasemassa näiden sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Tärkeimmät tutkittavat parametrit ovat TSH, T4v sekä vasta-ainemäärityksistä TPO-vastaineet (TPOAb) ja TSH-reseptorivasta-aineet (TSHRAb). TSH:n ja T4v:n keskinäisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on keskeistä tulosten tulkinnassa. Joskus tavataan myös ohimeneviä poikkeavuuksia. Potilaan ikä, käytössä olevat lääkkeet ja itse määritysmenetelmä voivat myös vaikuttaa kilpirauhasarvojen tulostasoon. Lisäksi on tärkeä ymmärtää miten terveiden henkilöiden kilpirauhasarvojen viitevälit on laadittu.
