Miten laaturekistereitä rakennetaan?

THL:n laaturekisteriprojekti pystyttää Suomeen kansallisia laaturekistereitä, joiden avulla terveydenhuollon laatua voidaan järjestelmällisesti ja luotettavasti seurata, vertailla ja arvioida.

Projektin johtaja Jonna Salonen tulee Labquality Dayseille kertomaan kokemuksistaan laaturekisterityön parissa.

Hän on helsinkiläinen kliinisen hematologian erikoislääkäri, jolla on pitkä kokemus kliinisestä työstä. Vuodesta 2018 alkaen hän on työskennellyt ylilääkärinä THL:n Tietopalvelut-osastolla kansallisten laaturekisterien kehittämisen parissa.

”Laadukas työ ja tietojen hyödyntäminen kansalaisten ja potilaiden hyväksi ovat lähellä sydäntäni”, Jonna sanoo.

Mitä laaturekisterit ovat?

Laaturekisterit ovat potilaiden saamista hoidoista ja saavutetuista hoitotuloksista muodostettuja tietokokoelmia, joiden avulla terveydenhuollon laatua voidaan järjestelmällisesti ja luotettavasti seurata, vertailla ja arvioida (THL). Laaturekisterien tietoja voidaan käyttää myös esimerkiksi tutkimukseen ja kehittämisen tukena.

Suomessa on jo useita laaturekistereitä, mutta vain muutama niistä on kansallinen. Hankkeen tarkoituksena on, että kansallisten laaturekisterien rakenne, hallinnointi ja käyttötarkoitukset noudattavat valtakunnallisesti yhtenäisiä periaatteita.

Muissa pohjoismaissa kansallista laaturekisteritoimintaa on ollut jo vuosikymmenten ajan, kun taas Suomessa kansallisesti koordinoitua laaturekisteritoimintaa on vasta käynnistelty. Kansallisia laaturekistereitä pilotoiva hanke alkoi vuonna 2018, ja vuonna 2019 tehdyn lakimuutoksen myötä THL:n tehtäväksi tuli ylläpitää sote-alan laaturekistereitä.

THL:n projektissa on mukana yhdeksän laaturekisteriä, ja voit lukea projektista enemmän THL:n sivuilta. Kehittämistyössä on törmätty kaikenlaisiin haasteisiin.

”Koko ajan tulee eteen asioita, joita ei ole aikaisemmin ratkaistu, joten meidän pitää löytää niihin ratkaisu”, Jonna kertoo. ”Esimerkiksi se, että kuka päättää viime kädessä miten laatua mitataan tietyssä rekisterissä, tai miten saadaan koko maasta kerättyä tietoa, joka on vertailukelpoista.”

Suomessa on Jonnan mukaan paljon sote-tietoa tallennettuna eri paikkoihin, mutta se ei ole välttämättä lainkaan vertailukelpoista kansallisella tasolla. Esimerkiksi laboratoriotiedon kerääminen ei ole Jonnan mukaan niin helppoa kuin voisi kuvitella. Tiedonkeruussa on myös tärkeitä juridisia näkökulmia, joita tulee ottaa huomioon, eli esimerkiksi miten tietoa saa kerätä asiakkailta ja potilailta.

Monella ihmisellä on sellainen kuvitelma, että Suomessa seurataan järjestelmällisesti hoidon laatua ja hoitotuloksia isommassa mittakaavassa kansallisella tasolla, mutta näin ei kuitenkaan ole. Jonnan mukaan etenkin näin sote-uudistuksen kynnyksellä on erittäin tärkeää tarkkailla sote-palveluiden laatua ja sitä saadaanko aikaan niitä vaikutuksia, joita varten palvelut ovat olemassa.

”Laaturekisterit ovat siinä yksi keino ja työkalu. Tämä on hirveän innostavaa, koska tämä on hyvin merkityksellistä työtä”, Jonna sanoo.

Mitä Jonna Salonen odottaa Labquality Daysseiltä?

Labquality Days -tapahtumassa Jonna tulee antamaan mielenkiintoisen katsauksen laaturekisteritoimintaan. Hänen puheenvuoronsa Luotettavampaa terveydenhuollon palveluiden seurantaa ja vertailua – kokemuksia laaturekisteritoiminnasta pääset kuulemaan Labquality Daysien ensimmäisenä päivänä Laatutieto hyötykäyttöön -sessiossa.

Moni laaturekisteri tarvitsee laboratoriotietoja toiminnassaan, mutta laaturekisteritoiminta ei kuitenkaan välttämättä ole tuttua laboratoriotyöntekijöille, joten Jonna tulee avaamaan sitä puheessaan.

”Olen ajatellut keskittyä aika paljon itse tiedon laatuun”, Jonna sanoo. ”Laboratoriotoiminnassahan laatu on yleisesti hirvittävän tärkeää.”

Kaikki Labquality Daysien kävijät voivat hyötyä Jonnan puheenvuorosta: laboratoriohenkilökunnan lisäksi sekä tietotekniikan parissa työskentelevät ihmiset että laatujohtajat.

Jonna ei ole aikaisemmin käynyt Labquality Dayseillä, vaikka onkin ollut tapahtumasta tietoinen ja kiinnostunut. Eniten hän odottaa ihmisten tapaamista ja ajatusten vaihtamista.

”Saan myös varmasti eväitä laaturekisterien kehittämistyöhön. Koska se on niin laaja-alaista, koko ajan täytyy miettiä, miten työmme palvelee eri toimijoita.”

Koko ohjelma on Jonnan mielestä hyvin mielenkiintoinen. Hematologina häntä tietysti kiinnostaa esimerkiksi hematologian sessio.

”Koska laatu on lähellä sydäntäni, laatutyöhön liittyvä ohjelma kiinnostaa”, Jonna sanoo. ”Itse keskityn tiedon laatuun, mutta laatu on tietenkin paljon muutakin. Kun mietitään, miten laatua parannetaan, laboratoriotoimijoilla on siitä erittäin hyvää osaamista ja pitkät perinteet. Olen pitänyt labraa aina sellaisena alana, joka tekee hyvää laatutyötä.”

Tule kuulemaan lisää Jonnan mietteitä laadusta ja laaturekisteritoiminnasta 10. helmikuuta 2022 Labquality Days -tapahtumaan.

Tutustu kattavaan ohjelmaan ja hanki lippusi nyt! >>