Internetin vallankumous kliinisissä laboratorioissa

”Myös kliinisissä laboratorioissa näiden verkkojen hyödyntäminen on jo useissa tapauksessa rutiinia, sillä laboratoriotulosten sähköinen välittäminen yksiköstä toiseen tai sähköpostin käyttäminen kuuluu monien laboratorioiden arkisiin askareisiin.

Moodi 5/1998.

Internet ja kliininen laboratorio

Antero Julkunen

Kansainväliset sähköiset tietoverkot eri muodoissaan ovat 1960-luvulta alkaneen kehityksensä myötä kohonneet eräiksi merkittävimmistä informaation välityskanavista maailmassa. Näiden etuina on nähty mm. nopeus, käytön edullisuus, joustavuus, mahdollisuus siirtää suuria tietomääriä sekä laaja käyttäjäkunta. Myös Suomessa on seurattu tätä kehitystä ensin yliopistojen ja sittemmin kaupallisten yritysten sekä julkisensektorin eri tahojen liityttyä mukaan.

Nykyisin useimpien suomalaistenterveydenhuoltoyksikköjenkin päivittäiseen työskentelyyn kuuluu sähköinen viestintätoisen tahon kanssa käyttäen hyväksi jotakin tietoverkkoa. Myös kliinisissä laboratorioissa näiden verkkojen hyödyntäminen on jo useissa tapauksissa rutiinia, sillä laboratoriotulostensähköinen välittäminen yksiköstä toiseen tai sähköpostin käyttäminen kuuluu monien laboratorioiden arkisiin askareisiin.

INTERNET

Internet, verkkojenverkko, on ollut maailmalla - ja erityisesti tiedeyhteisöissä – kuuma keskustelunvirittäjä jo viime vuosikymmenellä. Varsinaisesti laajaan tietoisuuteen myös täällä Suomessa se on tullut vasta viimeisimpien vuosien aikana, eikä vähiten World Wide Web eli WWW -ohjelmistojen ja -kotisivujen kautta. Usein virheellisesti internet ja WWW:n hyödyntäminen eri muodoissaan on käsitetty yhdeksi ja samaksi asiaksi. Kuitenkin internet on paljon enemmän kuin pelkkä kotisivujen esitysareena.

Internetin ydin on sen käyttämässä tietoliikennekielessä (Internet Protocol, IP), joka standardoi välitettävän tiedon esitystavan. Kaikki internetissä mukana olevat tietokoneet ymmärtävät tätä kieltä ja voivat siten kommunikoida keskenään. IP ei aseta suuria rajoituksia laitteille tai käyttöjärjestelmille. Siten yleisimmät kotitietokoneet(PC:t, Macintosh, Sun jne.) ja suuremmat keskustietokoneet (IBM, Digital jne.) voivat olla yhteydessä keskenään riippumatta siitä mitä käyttöjärjestelmää ne käyttävät (MS-DOS, UNIX, YMS jne.). Tämä on myös yksitärkeimmistä syistä internetin laajaan suosioon; arvioidaan, että nykyisin yli10 miljoonaa tietokonetta on liitetty internetiin. Näillä koneilla lasketaan olevan lähes 80 miljoonaa käyttäjää. Käytännössä siis jokaisella, jolla on mahdollisuus käyttää tietokonetta ja ko. tietoverkkoa voi olla yhteys mihin tahansa vastaavaan tahoon ympäri maailman. Samalla mukana olevien tietokoneiden tieto sisältö on mahdollista jakaa, jos niin halutaan, verkossa toimivien kesken. Tämä on tietenkin johtanut erilaisiin ongelmiin yksityisyyden, omistusoikeuden, turvallisuustekijöiden ja taloudellisen epätasa-arvon kanssa.

INTERNETIN PALVELUT

Kuten edellä on todettu, internet on verkkoratkaisu, jonka kautta on mahdollista jakaa sähköisessä muodossa mitä moninaisinta tietoa hyvin laajalle käyttäjäkunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perinteisen tekstimuotoisen tiedon lisäksi on mahdollista välittää ääntä ja kuvaa (sekä yksittäin että liikkuvana). Välityksen suurin este on lähinnä käytettävien tiedonsiirtoyhteyksien nopeus. Laajojen kuva- tai äänitiedostojen siirtäminen hitaiden yhteyksien päähän saattaa kestää joskus tuskastuttavan kauan. Tässä suhteessa ollaan kuitenkin ns. kehittyneissä maissa koko ajanedetty varsin nopeasti myönteiseen suuntaan (nopeat verkkoyhteydettiedonsiirtoverkon keskuskoneiden välillä ja ISDN). Esimerkkinä voidaan todeta,että internet saattaa hyvinkin joidenkin vuosien kuluttua korvata laajassa mitassaperinteisen puhelimen. Tämä tietenkin muuttaa ja on jo muuttanut telealaavarsin toisenlaiseksi, koska internet-yhteydet ovat maksuiltaan varsin edullisia.

Seuraavassa on lueteltuyleisiä internetin tarjoamia palveluja:

Sähköposti (email). Perinteisin ja laajimmalle levinnein internetinkäyttömuoto. Lähes jokaisella verkon käyttäjällä on mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa sähköpostia. Viesti voi tekstin lisäksi sisältää kuvaaja ääntä. Siihen voidaan liittää erikseen tehtyjä asiakirjoja tai tiedostoja. Sähköpostia voidaan käyttää myös keskustelulistojen ja uutisryhmien viestien välitystapana.

Internet-sähköpostiosoitteen tunnistaa yleensä @-merkistä (lausutaan oikeasti englantilaisittain "at'', kutsumanimiä on vaikka kuinka paljon). Osoite on usein muotoa etunimi.sukunimi@xxx.zzz.yy, missä xxx ja zzz ovat palvelun tarjoajantunnuksia (esim. työnantaja, voi olla yksi tai useampia tunnuksia) ja yy on maatunnus( esim. fi, kuten Suomi) tai jokin muu organisaatiota kuvaava tunnus (esim. .com,.org, .edu, .mii, .gov, .net jne.). Organisaatiota kuvaavat tunnukset ovat usein käytössä Yhdysvalloista peräisin olevissa osoitteissa. Poikkeukset tietenkin vahvistavat säännön.

Sähköpostin käyttö on usein tehokkaampaa ja edullisempaa kuin puhelimen, telefaksin tai tavallisen postin. Arvioidaan, että tulevina vuosina jopa 40 % kirjeitse tapahtuvasta viestinnästä siirtyy sähköiseen muotoon. Tästä suuri osa on varmasti sähköpostia.

World Wide Web (WWW).

Euroopan ydintutkimuskeskuksessa CERN:ssä kehitetty internetin kommunikaatiotapa, joka ehkäpä tehokkaimmin nykyisin hyödyntää verkon ominaisuuksia. Yhdistää tekstin, kuvan, äänen ja vuorovaikutteisuuden. Sen avulla ja kautta voidaan hyödyntää lähes kaikkia internetin piirteitä ja palveluja. Se käyttää hypertekstiominaisuuksia ja muita multimedian keinoja. Perustuu HTML-kielellä tehtyjen dokumenttien (sivujen) julkaisemiseen ja linkittämiseen toisiin sivuihin verkossa. Sivuja voidaan katsella WWW-selainohjelman avulla. Ne voidaan julkaista koko internetin käyttäjien katsottavaksi tai rajata salasanoilla tai esimerkiksi verkkoratkaisuilla (ns. intranet) vain halutulle ryhmälle.

Jokaisella sivulla on oma URL-osoitteensa, joka kirjoitetaan WWW-selaimen osoitetietoon. Esimerkkejä URL-osoitteista on tämän julkaisun lopussa. Suurella osalla internetin käyttäjistä on mahdollisuus julkaista omaa materiaaliaan WWW-sivujen muodossa. Valitettavasti valtaosa tästä on nykyisin lähes puhdasta hömppää.

Uutisryhmät ja keskustelulistat (Newsgroups, discussion lists).

Lähes reaaliaikaisia tapoja keskustella internetin välityksellä aihealueeseen sopivista teemoista. Uutisryhmätleviävät keskustietokoneiden ylläpitäminä ja ovat yleensä nähtävänä kaikille halukkaille organisaatiossa ja/tai ko. keskustietokoneen käyttäjille. Uutisryhmät rajautuvat maantieteellisesti ja aihepiireittäin hyvin laajasti. Arvioidaan, että uutisryhmiä on yli 14.000 kpl. Keskustelulistat toimivat samoin kuin uutisryhmät, mutta keskustelun välitys tapahtuu sähköpostilla vain listantilaajille.

Muita internet-palveluja:

• IRC – reaaliaikaista kirjoitettua viestintää keskustelukanavilla

• FTP – tiedostojen siirto esim. ohjelmistopankista käyttäjälle

• CHAT – puhuttua viestintää toisen käyttäjän kanssa (internet-puhelin).

INTERNET KLIINISEN LABORATORIOTYÖNTUKENA

Koska aina viime vuosiin saakka kliinisten laboratorioiden internet-yhteyksien määrä on ollut varsin rajallinen, ei suurta määrää erityisesti laboratoriotyötä hyödyttäviä palveluja ole vielä syntynyt. Tilanne on ollut sama sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomessa on jopa niin, että kliinisten laboratorioiden välistä tiedonsiirtoa ei ole katsottu aiheelliseksi mainita telelääketieteen yhtenä osa-alueena, minne se selkeästi kuuluisi.

Tässä suhteessa mm. radiologia, patologia, dermatologia, kirurgia, oftalmologia ja jopa psykiatriaovat ajaneet terveydenhuollon laboratorioiden ohi. Mainittujen lääketieteen erikoisalojenverkkopohjaiset sovellukset hyödyntävät usein juuri internetin tarjoamia mahdollisuuksia.

Tilanne ei ole kuitenkaan niin huolestuttava, että oma alamme olisi täysin pudonnut sähköisen viestinnänkelkasta. On toki todettava, että tämä ulottuvuus on jäänyt varsin vähälle huomiolle ainakin suomalaisessa katsannossa. Internet tarjoaa joka tapauksessakliinisille laboratorioille monia mahdollisuuksia kehittää omaa työtään jo olemassa olevien palvelujen kautta.

Seuraavassa joitakin esimerkkejä kansallisista ja kansainvälisistä palveluista.

Uutisryhmät ja keskustelulistat

Suomalaisia puhtaasti kliiniseen laboratorioalaan keskittyneitä keskustelufoorumeja on muutama. Uutisryhmissä onyksi tällainen, jonka nimi on sfnet.tiede.laake.kemia.kliininen, joka nimenä saattaa johtaa jopa harhaan eli farmakologian suuntaan. Keskustelu tässä uutisryhmässä on ollut hyvin hiljaista. Myös eri laboratorioalanammattiryhmillä on omia keskustelulistojaan. Ainakin sairaalakemistien omalla listalla (sairaalakemistit@uku.fi, ns. suljettulista) keskustelu on myös ollut varsin hiljaista, vaikka aiheita tuskin tästä ympäröivästä työyhteisöstämme puuttuu. Lääkäreillä on myös oma sähköinen viestintäryhmänsä.

Kansainvälisiä uutisryhmiä ja keskustelulistoja on kymmenkunta. Brittein saarilla toimii varsin vilkas ja kiinnostava keskustelulista acb-clin-chem-gen ja toinen hiljaisempi laatuun keskittynyt ukneqasclin-chem. Kanadassa on erittäina ktiivinen MEDLAB-L. Uutisryhmistä voidaan mainita mm. bionet.diagnostics,sci.med.laboratory ja sci.med.pathology. Telelääketieteen alueella toimii myös lista uutisryhmä, jossa aika ajoin keskustellaan kliiniseen laboratorioalaan liittyvistä kysymyksistä sci.med.telemedicine.

WWW-dokumentit. Suomessa nämä sivustot ovat alkaneet kehittyä vasta viimeisimpien parin vuoden aikana. Kliinisellä laboratorioalalla ensimmäisinä olivat liikkeellä yliopistojen laitokset mm. Kuopiossa ja Turussa. Perässä ovat sittemmin seuranneet sairaaloiden laboratoriot (mm. KYS, TAYS ja HYKS) ja kaupalliset yritykset (mm. Kone Instruments, Wallac, Orion Diagnostica).

Nykyisin näiltä sivuilta on saatavissa perinteisten laboratorio-ohjekirjojen sisällön lisäksi tietoa laboratorioiden toiminnasta, uusista julkaisuista ja tietoverkkosovelluksista, kongresseista, henkilökunnasta ja yleensä laboratorion toiminnasta varsin reaaliaikaisesti. Monissa tilanteissa nämä sivut parantavat ja nopeuttavat kliinisen laboratorionpäivittäistä tiedonhankintaa huomattavasti. Myös tarvike- ja reagenssitilaustentekeminen on helpottunut useiden tukkuliikkeiden avattua WWW-pohjaisentilausjärjestelmänsä kaikkien halukkaiden käyttöön. Miellyttävänä palveluna jo parin vuoden ajan on ollut myös Kuntaliiton laboratoriotutkimusnimikkeistö aina ajantasaisena versiona.

Kansainvälisesti yliopistot, sairaalat ja tutkimuslaitokset sekä tietenkin itseään kunnioittavat kaupalliset yritykset ovat jo pitkään ylläpitäneet omia kotisivujaan internetissä. Näiltä on löydettävissä paljon sellaista tietoa, jota ei esimerkiksi tieteellisissä julkaisuissa mainita. Myös ilmaisia geeniteknologiaan ja muihin laboratoriotekniikkoihin liittyviä tietokantoja on kansainvälisesti varsin runsaasti tarjolla. Lisäksi uusimmat kaupalliset tuoteuutisetovat yleensä ensimmäisinä luettavissa verkosta.

Erilaista koulutus-,kokous- ja yhdistystoimintaan liittyvää materiaalia on helposti saatavana WWW-sivujenkautta. Kansainvälisesti mielenkiintoinen tutustumispaikka tässä suhteessa on brittien kliinisten biokemistien yhdistyksen kotisivu.

Myös Labquality Oy on aloittamassa omaa toimintaansa WWW-sivujen kautta tapahtuvassa tiedottamisessa.

Kirjallisuushaut. Useita ilmaisia palvelujen tarjoajia. Mm. Medline ja UnCover. Varsin ajantasaista tietoa tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista. Suomalaiset yliopistojen kirjastot tarjoavat internetissä monipuolisia hakuihin ja tiedonkäsittelyyn liittyviä palveluja. Hyvänä esimerkkinä tästä Kuopion yliopiston kirjasto.

Lehtien sisällysluettelot. Monet kliinisen laboratorioalan tieteelliset lehdet julkaisevat jopa ennen ko.numeron paperisen version ilmestymistä sähköisen sisällysluettelon ja artikkeleiden lyhennelmät. Mm. Clinical Chemistry, Clinica Chimica Acta, Clinical Biochemistry.

Kaikkiin edellä kuvattuihin palveluihin saa helpoimmin yhteyden Kuopion yliopiston kliinisenkemian laitoksen kotisivun kautta. Sivun osoite on tämän artikkelin lopussa olevassa luettelossa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Helpompi ja vapaampitiedonkulku on jo muuttanut ja tulevaisuudessa muuttaa vielä enemmän jokapäiväistä toimintaamme niin työssä kuin kotonakin. Kliininen laboratorio ei tule jäämään tästä kehityksestä sivuun. Terveydenhuollon - laboratorioidenkin -ulkoinen ja sisäinen tiedonsiirto tulee yhä laajemmin kulkemaan tietoverkoissa, myös internetissä. Kaupallinen sektori, jonka kanssa päivittäin olemme yhteistyössä, asettaa omat palvelunsa käytettäväksi verkkojen kautta. Se tulee tarjoamaan niitä tulevaisuudessa jopa halvemmalla siten toimitettuna kuin perinteisiä tapoja käyttäen.

Näemme jo muutamien vuosien kuluttua, kuinka laboratoriomme laitteita ja analytiikkaa "kaukoparannetaan" maahantuojan tai jopa valmistajan huoltopisteen internet-päätteeltä. Osassa laitteistahan tämä on jo nyt mahdollista, mutta varsin vähäisesti käytettynä ominaisuutena, koska verkkoliitännät ovat laboratorioissa olleet vielä harvinaisia. Teemme myös kaikki tarvike- ja reagenssitilauksemme ilman puhelinta tai perinteistä postia suoraan päätteeltä tai jopa automaattisesti, kun analyysilaitteistoon liitettyinventaario-ohjelmisto sen varastoon ilmoittaa.

Laitteidenlaaduntarkkailu tulee yhä laajemmin käyttämään myös erilaisia verkkoratkaisuja. Jo nykyisin suurien laboratorioiden sisäinen laadunohjaus hyödyntää laboratorio-ohjelmistojenkeskitettyjä laadunvalvontaominaisuuksia.

Tulevaisuudessa se voidaan viedä vielä pidemmälle kattamaan myös ulkoinen laadunarviointi, jolloin tulokset kulkevat suoraan analysaattoreilta ulkoista laadunohjausta tarjoavan yrityksentietokantaan. Palautteetkin saadaan sähköisessä muodossa analytiikasta vastaavienhenkilöiden sähköpostiin, tiedostoon tai ne voidaan käydä noukkimassa vaikkapa WWW-sivuilta.

Laboratoriohenkilökunnan koulutus tulee myös siirtymään enemmän sähköisempään aikakauteen. Uusin materiaali on helpoimmin saatavana erilaisista tietokannoista parhaimpien asiantuntijoiden laatimina. Kuva-, teksti- ja äänimateriaalin esittäminen verkkoratkaisujen kautta antaa tasa-arvoisemmanmahdollisuuden kouluttaa hyviä työntekijöitä myös siellä missä se ei ennen ole ollut mahdollista.

Kaikki tämä voi yhdessä kehittävän laboratorioautomaation kanssa niin halutessa vapauttaa työntekijöitätekemään sitä oikeata kliinisen laboratorion työtä eli varmistamaan laadukkaidentulosten valmistumisen ja toimittamisen asiakkaille. Lisäksi se antaa mahdollisuudenyhä kiinteämpää yhteistyöhön laboratorion eri sidosryhmien, asiakkaiden ja palvelujen tarjoajien kanssa.

Uuden tekniikan tulossa piilee tietenkin myös vaara siihen, että ne joilla ei ole mahdollisuutta sen käyttöönottoon jäävät pysyvästi sivuraiteille ja voivat tätä kautta menettää tilaisuuden kehittää omaa toimintaympäristöään jopa pysyvästi.

KLIINISEN LABORATORIOALAN WWW-SIVUJA

Labquality Oy
http://www.labquality.fi/

HYKS:n laboratorio
http://www.hyks.fi/laboratorio/

KYS:n kliinisen kemian laboratorio
http://www.kuh.fi/~lab-web/

TAYS:n laboratorio-ohjekirja
http://www.tays.fi/tays/labnet/ohjekirja/index.html

KuY:n kliinisen kemian laitos
http://www.uku.fi/~julkunen/klkem.html

Nils Trydingin kotisivu
http://home1.swipnet.se/%7Ew-12360/

IFCC:n kotisivu
http://www.ifcc.org

LYHENTEITÄ

FTP – File Transfer Protocol

HTML – Hypertext Mark-up Language